Näissä tapausesimerkeissä kerron erilaisista laulunopetuksen tilanteista ja tavoitteista sekä siitä, miten olemme lähteneet ratkaisemaan laulutekniikkaan, äänenkäyttöön ja musiikilliseen ilmaisuun liittyviä haasteita. Laulutunneilla työskentely suunnitellaan aina laulajan lähtötason, tavoitteiden ja tarpeiden mukaan.
Äänen voima ja rentous
Mirja oli laulanut lapsena kuorossa ja käynyt soittotunneilla. Musiikkiharrastus oli kuitenkin ollut tauolla viime vuosina, ja nyt hän oli jälleen innostunut laulamisesta. Hän tuli laulutunneille, koska halusi kehittää laulutaitoaan. Jotkin kappaleet tuntuivat helpoilta laulaa, mutta erityisesti korkealle ulottuvat kappaleet tuottivat vaikeuksia. Mirja halusi ääneensä myös enemmän voimaa ja rentoutta.
Ensimmäisellä tunnilla kävimme läpi hengitystä ja sen säätelyä. Yksinkertaisten harjoitusten avulla tutkimme, miten hengittäminen ja kehon käyttö voivat tukea laulamista ilman tarpeetonta jännitystä. Harjoittelimme myös kehon käyttöä erilaisissa äänenvoimakkuuksissa.
Harjoitusten myötä ilmaa ei tarvinnut enää haukkoa eikä se loppunut kesken fraasin. Mirja harjoitteli kotona tunneilla tehtyjen harjoitusten avulla, ja vähitellen myös aiemmin hankalat kappaleet alkoivat tuntua huomattavasti helpommilta. Ääneen tuli enemmän dynamiikkaa ja laulaminen tuntui vaivattomammalta.
Seuraavaksi Mirja aikoi ottaa työn alle vielä haastavampia kappaleita ja jatkaa erityisesti korkeiden äänien sekä äänen ilmaisullisten mahdollisuuksien kehittämistä. Rock-laulajan äänen kestävyys ja särö
Pekka laulaa rock-bändissä ja oli huomannut äänensä väsyvän joskus treeneissä ja keikoilla niin, että ääni oli painuksissa vielä seuraavanakin päivänä. Hän tuli laulutunneille, koska halusi kehittää äänenkäyttöään ja oppia hallitsemaan säröä ja raspia terveellä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Aloitimme ilmanpaineen hallinnasta ja hengityksestä. Pekka oli tottunut käyttämään korkeissa äänissä paljon voimaa, joten erilaisilla harjoituksilla haimme korkeisiin ääniin enemmän helppoutta ja tasapainoa. Kun äänenkäyttö keveni, myös raspin käyttäminen alkoi tuntua helpommalta.
Tämän jälkeen hioimme sopivaa asetusta raspille ja vertailimme sitä muihin säröefekteihin. Näin Pekka tuli tietoisemmaksi erilaisista äänenkäytön tavoista ja oppi tunnistamaan, milloin ääntä kannattaa muuttaa tai keventää.
Rock-laulajan ääni voi joutua koville myös laulutekniikan ulkopuolisista syistä. Esimerkiksi huonosti akustoidut harjoitustilat ja keikkapaikkojen puutteellinen monitorointi voivat vaikeuttaa äänenkäyttöä. Kävimme siksi läpi myös harjoituksia, joita Pekka voi käyttää tukemaan äänen palautumista rasituksen jälkeen.
Nykyään Pekan ääni on normaalissa kunnossa keikkojen ja treenien jälkeisinä päivinä. Samalla hänellä on paremmat valmiudet käyttää säröä ja muita rock-laulun äänenkäytön keinoja tietoisesti osana omaa soundiaan. Korkeat äänet ja musikaalin koelaulu
Viivi tuli laulutunneille valmistautuakseen musikaalin koelauluun. Hän osasi koelaulukappaleen jo muuten hyvin, mutta korkeat äänet tuottivat haasteita. Ne kuulostivat hieman kireiltä ja ääni saattoi jopa särkyä korkeissa kohdissa.
Viivin peruslaulutekniikka oli hyvässä kunnossa, joten keskityimme erityisesti vokaalien ja kurkunpään sopiviin asetuksiin. Harjoittelimme vokaalien muokkaamista avoimemmiksi esimerkiksi suuta avaamalla ja hienosäätämällä kielen asentoa. Harjoitusten jälkeen ääni ei enää särkynyt korkeissa kohdissa.
Seuraavaksi harjoittelimme kurkunpään vapauttamista liikkumaan äänenkorkeuden ja soundin mukaan. Sen myötä korkeat äänet alkoivat kuulostaa entistä luontevammilta ja soivemmilta.
Viivi sai näin koelaulukappaleeseen enemmän varmuutta ja pystyi keskittymään itse esitykseen teknisten ongelmien sijaan. Hän meni luottavaisin mielin koelauluihin, jotka sujuivatkin erinomaisesti.